Posts Tagged ‘Stora Enso’

Maakaappaajat-raportti

November 19, 2012

Maattomien ystävien toimijat olivat mukana tekemässä Kepan uutta ajankohtaiskatsausta maakaappauksista. Sen mukaan vuodesta 2007 tilanne maattomille ja pienviljelijöille on ollut vaikea, kun globaali agribisnes ja kaivosteollisuus on levittänyt toimintaansa.

Pahimmat suomalaistoimijat ovat Stora Enso ja Neste Oil, mutta myös kehitysyhteistyövaroin rahoitetun Finnfundin olisi aika muuttaa toimintatapojaan. Yhteisöjen oikeuksia pitäisi parantaa, ja yhtiöiden velvollisuuksia ja vastuita lisätä.

Voit ladata raportin pdf:n suoraan tästä

Advertisements

Tiedote: Murha Bahialla – SE:n harkittava liiketoimiaan uudelleen

March 26, 2010

Brasilialaisen selluyhtiön Fibrian palkkaamat vartijat murhasivat 16.3.2010 polttopuita yhtiön plantaaseilta keränneen pienviljelijän etelä-Bahialla.

Vartijat avasivat tulen Henrique de Souza Pereiraa (24) ja tämän isää Osvaldo Pereira Bezerraa kohtaan, kun he olivat matkalla kotiin luvattomalta puunkeruumatkaltaan. Vartijat mursivat Osvaldo Pereiran käden ja ampuivat Henrique de Souzaa, ja jättivät tämän kuolemaan. Tappo tapahtui Fibrian mailla, josta viedään puuta sellutehtaalle Espirito Santon osavaltion puolelle.
 Fibria omistaa yhdessä Stora Enson kanssa Veracel-sellutehtaan etelä-Bahialla.

Henrique de Souza Pereira oli yksi lukuisista köyhistä pienviljelijöistä, jotka yrittävät selvitä hengissä laajojen selluplantaasien naapureina. Vastaavia eukalyptusplantaasien vartijoiden tekemiä tappoja on viime vuosina sattunut useita eri puolilla Brasiliaa: vartijat ovat ampuneet puiden tähteitä kerääviä paikallisasukkaita, joiden toimeentulomahdollisuudet heikkenevät yhtiöiden laajentaessa eukalyptus-peltojaan. Monin paikoin yhtiöt ovat vallanneet maita paikallisasukkailta, jotka eivät tunne tai kykene puolustamaan oikeuksiaan. Onneksi kuolemantapauksia ei ole vielä tapahtunut Veracel-tehtaan plantaaseilla – Stora Enson onkin pidettävä huolta ettei näin pääse käymään.

Maattomien ystävien mielestä Stora Enson tulisi vakavasti harkita uudelleen yhteistyön jatkamista Fibrian kaltaisten yrityksen kanssa, vähintään tulisi painostaa liikekumppania muuttamaan asennettaan. Fibrian tiedotteen mukaan vartijat ampuivat de Souzaa, kun hän oli poistumassa plantaasilta ja käyttäytyi väkivaltaisesti. Tiedotteensa mukaan ”Fibria haluaisi huomauttaa osavaltion viranomaisille huolensa puuvarkauksien lisääntymisestä Etelä-Bahialla, mikä luo riskin konflikteihin joissa menetetään ihmishenkiä, kuten nyt tapahtui.”

Paikallisten kansalaisjärjestöjen mukaan alueen maattomat maatyöläiset, etenkin afrobrasilialaiset orjien jälkeläiset eli quilombot, ovat kriminalisoinnin kohteina. Heitä syytetään puiden väitetyistä ”ryöstöistä” selluyhtiöiden mailla, jotka ovat vuosisatoja olleet paikallisyhteisöjen yhteiskäytössä ja joilta he ovat saaneet elantonsa. Surmansa saanut Henrique de Souza Pereira oli quilombola-yhteisön jäsen. Brasilian viranomaiset eivät ole onnistuneet toteuttamaan maauudistusta, joka antaisi heille tai alueen muille perinteisille yhteisöille oikeudet maahan. Sen sijaan sotilaspoliisit ja vartijat ovat ahdistelleet jatkuvasti ja yhä väkivaltaisemmin paikallisyhteisöjä. Suuryhtiöt, mukaan lukien Veracel, ovat vartijaliikkeiden palkkauksen lisäksi tukeneet suoraan sotilaspoliisia lahjoittamalla parakkeja ja autoja.

Brasilialaiset kansalaisjärjestöt vaativat palauttamaan intiaanien ja muiden perinteisten kansojen maat, joita selluyhtiöt ja niiden bulvaanit ovat kahmineet. Fibria-yhtiö tulee viipymättä saattaa edesvastuuseen Henrique de Souza Pereiran murhasta. Maattomien ystävät tukee näitä vaatimuksia.

Tapaus selittää osaltaan miksi Eunapoliksen kunnassa toimiva Bahian osavaltion syyttäjä João Alves da Silva Neto on tehnyt konfliktinratkaisuesityksen Veracel-yhtiölle aluetta vaivaavien vakavien maakiistojen ratkaisemiksi. Syyttäjä on viime vuosina nostanut Veracelin arveluttavista liiketoimista useita kanteita, jotka ovat johtaneet myös tuomioihin.

Silva Neton konkreettisessa ratkaisuesityksessä Veracel myöntyisi:
1) palauttamaan osan plantaasialueistaan sademetsäksi ja pysäyttämään uusien eukalyptys-plantaasien istuttamisen Eunapoliksen alueella.
2) palauttamaan maareformiin osoitettuja maita (areas devolutas) vähintään 5 000 hehtaaria, jotta ne voidaan käyttää maareformiin.
3) osoittamaan kolme prosenttia plantaaseistaan puun monimuotoiseen käyttöön, maaseudun asukkaiden poltto- ja rakennuspuuksi. Eunapoliksen alueen maaseudulla on nyt kova paine käyttää laittomasti suojeltujen alueiden puuta, kun kaikki plantaasien puu menee selluksi.

Veracel-yhtiö ei ole tiettävästi vastannut sovintoesitykseen. Sen sijaan yhtiö suunnittelee viranomaisten mukaan toista selluntuotantolinjaa, joka kaksinkertaistaisi tehtaan kapasiteetin ja raaka-aineen tarpeen, mikä tekisi esitetyn sovun mahdottomaksi. On selvää, että yhtiö ei voi enää laajentua alueella joutumatta vielä vakavampaan konfliktiin.

Maattomien ystävät ja Maan ystävät kehottavat Stora Ensoa tarttumaan sovintoehdotukseen. Syyttäjän vaatimukset eivät ole yhtiön voiton tekemisen kannalta merkittäviä vaan kyse on minimaalisesta yhteiskuntavastuusta liiketoiminnassa, joka tuottaa 40 prosentin voittoa.

Maattomien ystävät ry ja Maan ystävät ry

Maattomien ystävät: Stora Enso toimii Brasiliassa maareformia vastaan

March 10, 2008

StoraEnsoLogo1

Tänään 10.3. järjestettiin Stora Enson pääkonttorin edessä mielenilmaus yrityksen Etelä-Brasiliassa toteuttamia toimia vastaan. Tässä klo 15 lähetetty tiedote:

Tiedote 10.3. Lisätietoja myös Voima-lehden perjantain Naisten päivän erikoisnumerosta.

Tänne liitetään mielenilmauksesta myös kuvia viimeistään 11.3.

Tässä kuvia tempauksesta:

Kuva1

Kuva2 Kuva3