Vastarintaa pohjoisen kaivosbuumille – toimintaleiri Valtimolla Pohjois-Karjalassa 18. kesäkuuta alkaen

Talvivaaran fiasko ei ole harvinainen poikkeus, vaan arkipäivää suurten kaivosyhtiöiden ympärillä. Saastuneet pohjavedet ovat olleet tähän asti jokaikisen uraanikaivoksen hinta ympäristölle. Suomessa ja Ruotsissa on käynnissä lukuisia hankkeita jättimäisten kaivosten avaamiseksi. Kansainvälinen eliitti on päättänyt uhrata pohjoisen luonnon kasvupakkoisen talouden tarveaineeksi ekoisysteemeistä ja paikallisten ihmisten vastustuksesta välittämättä.

Ympäristön säilyttäminen elinkelpoisena vaatii määrätietoista vastarintaa. Tule jakamaan tarvittavia tietoja ja taitoja sekä toimimaan! Leiri sijaitsee 30 km päässä Talvivaaran kaivokselta.

18.6. 2013 alkavan leirin ensimmäisen viikon aikan Rumon kylällä tutustutaan pohjoisen kaivostilanteeseen, erilaisiin avoimen suoran toiminnan taitoihin ja taktiikoihin. Ensimmäisen viikon aikana harjoiteltuja taitoja tullaan hyödyntämään toisesta viikosta alkaen. Seuraa tarkempaa tiedotusta:
https://turvaverkosto.wordpress.com

Tarjoaa omaa ohjelmaasi! Itseorganisoituvalla leirillä osallistujien oletetaan osallistuvan leirin pyörittämiseen tarvittaviin tehtäviin.

Kulujen kattamiseksi toivotaan 5-10e/vrk osallistumismaksua henkilökohtainen taloustilanne huomioiden. Yhteiskuljetuksia järjestellään, joten ilmoita kyytitarpeestasi, mahdollisista allergioista
ym. erityistarpeista ilmoittautuessasi.
Ilmoittaudu 10.6. mennessä jos vain suinkaan mahdollista!

Toimintaa uraaniteollisuutta vastaan, eli TURVA-verkosto
Ilmastotoimintaverkosto Hyökyaalto http://hyokyaalto.org

sekä Maattomien ystävät

ohjelma löytyy täältä

Maavaltaukset jatkuneet jälleen Bahiassa

Maattomien ystävät toimii maakysymykseen liittyen niin Suomessa kuin kansainvälisesti, tukien maattomien maatyöläisten ja pienviljelijöiden järjestöjä ja liikkeitä niiden oikeuksien ja poliittisen voiman vahvistamiseksi. Järjestömme on pieni mutta kunnianhimoinen: näemme että moninainen pienviljely voi toimia sekä oikeudenmukaisena että ekologisesti kestävänä tapana tuottaa ruokaa maailman väestölle. Kuten La Via Campesinan slogan kuuluu: “pienviljelijät viilentävät ilmastoa!” Toimimme melko vapaasti ja verkostomaisesti, ja osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kansalaistoimintaan moninaisin tavoin.

Tässä tiedoksi tavat osallistua järjestön toimintaan tai sen seuraamiseen:

*Yhdistyksen avoin tiedotuslista (noin 1-2 viestiä viikossa)
maattomien-y (at) helsinki.fi
Liity listalle lähettämällä sähköpostistasi osoitteeseen majordomo (at) helsinki.fi sähköpostin viestikentässä seuraava viesti:
subscribe maattomien-y
(otsikko tyhjä)

*Facebook-ryhmä: Seuraa Maattomien ystäviä facebookissa ja jaa myös ystävillesi!
Ryhmä löytyy osoitteesta:
http://www.facebook.com/pages/Maattomien-yst%C3%A4v%C3%A4t-ry/167222929994384

*Liity jäseneksi
Maattomien ystävät toivottaa uudet jäsenet, toimijat sekä lahjoitukset lämpimästi tervetulleeksi. Toimimme täysin vapaaehtoisvoimin. Jäsenmaksumme on 20 euroa vuodessa (10 e vähävaraisille) Pidämme avoimia kokouksia noin viidesti vuodessa. Tarkemmat ohjeet liittymiseen:
http://maattomienliike.wordpress.com/liity-jaseneksi/

*Seuraava kokous
Pidämme seuraavan avoimen kokouksen keskiviikkona 15. toukokuuta klo 18 alkaen Kurvin kirjassa Helsingissä. Osoite on Hämeentie 48

*Ota yhteys
Mikäli haluat kysyä toiminnasta tai aktivoitua yhdistyksen toiminnassa jollakin tavalla, voit lähettää sähköpostia vastauksena tähän viestiin tai  suoraan osoitteeseen maattomien-valm (at) helsinki.fi, jota lukee aktiivijäsenet. Mikäli sinulla on ajatuksia millä tavoin haluaisit toimia tai minkälaiseen toimintaan haluaisit osallistua, kerro siitä meille!

*Blogi:
yhdistyksen blogi löytyy osoitteesta, josta löytyy mm. Kepan kanssa yhteistyössä tehty “Kaapattu maa” -raportti http://maattomienliike.wordpress.com/2012/11/19/maakaappaajat-raportti/
Sitä päivitetään harvakseltaan. Voit myös tarjota meille kirjoituksia.

*Voit myös allekirjoittaa yhteistyökumppanimme Changemakerin vetoomuksen valtion omistajapolitiikan muuttamiseksi: http://www.changemaker.fi/kaapparitkuriin tai vaatia yhtiövaltaa kuriin globaalin kansalaisjärjestön yhteiskampanjan sivuilla: http://www.stopcorporateimpunity.org/

Maattomien ystävien toimijat olivat mukana tekemässä Kepan uutta ajankohtaiskatsausta maakaappauksista. Sen mukaan vuodesta 2007 tilanne maattomille ja pienviljelijöille on ollut vaikea, kun globaali agribisnes ja kaivosteollisuus on levittänyt toimintaansa.

Pahimmat suomalaistoimijat ovat Stora Enso ja Neste Oil, mutta myös kehitysyhteistyövaroin rahoitetun Finnfundin olisi aika muuttaa toimintatapojaan. Yhteisöjen oikeuksia pitäisi parantaa, ja yhtiöiden velvollisuuksia ja vastuita lisätä.

Voit ladata raportin pdf:n suoraan tästä

Response to Stora Enso’s Guangxi Bulletin for Stakeholders

Red Forest Hotel documentary director & producer Mika Koskinen
8 October 2012
Since Stora Enso has been actively spreading this bulletin to its stakeholders and people who have watched our documentary Red Forest Hotel, we would like to comment on it and ask Stora Enso
some questions:

1) Why do you use words like “claim” and “make allegations” when the documentary shows clear evidence and local people’s testimonies of violence, death and environmental tragedy?

2) Stora Enso just recently (September 11, 2012) released the final UNDP report (already dated April 27, 2012) which says: “As of August 2010, SEGX had contracted a total of 84,627 hectares of land with an additional 41,258 hectares offered by city governments, a total of 125,885 hectares.” In your bulletin you say you have only leased 90,000 hectares. What is the truth? How much
land you hold now? Why is this and other information in the UNDP report so old? How many of these land deals have been pushed through by middle-men?
After the research by RRI (October 2010) showed clear evidence that people’s land had been grabbed, how many of your land deals have been investigated by independent
reviewers? How many of the previous land owners have had the right to say no?

3) What do you mean by saying that you “will seek to incorporate UNDP recommendations into your sustainability agenda”? People have been deprived of their land. It is a sad testimony of Stora Enso land policy that you can only promise to “seek to incorporate UNDP recommendations into your sustainability agenda”, while the recommendations are the outcome of a process solely funded by Stora Enso. The whole UNDP report is outdated and has no field research from recent years that you said it would have. How is it possible that Stora Enso entered into the conflictual land deals, as it states in your bulletin that “China has a long history of land disputes”? Did the company not know about these disputes when entering China? Does the company think that entering a context with
land disputes by buying up large tracts of land represents responsible business?

4) How will you compensate for the violence, deaths and environmental terror caused by your project where some of the poorest people in China have been displaced from their
only resource, the land that they and their families have often farmed for centuries? Who will independently review this process?
How will you ensure that you return the land to the rightful owners in every instance where violence, misleading information or other dirty tricks have been used to obtain the land?

5) Do you think it is the right thing to do to “buy out most of the intermediaries”, thereby giving financial benefit to the middlemen who have been involved in the beatings? Can you please make public all land deals and all compensation to middlemen so as to make transparent who has gained and who has lost in this scramble for land in Guangxi?

6) The main claim of the film is that monoculture tree plantations do not work. That is also the root of your problems in China, South America, everywhere. Lack of biodiversity is
where all the environmental and social problems start. Life (people, animals, plants) does not survive within homogeneous industrial plantations which are constantly cleaned, clear-cut,
fertilized and rebuilt. Even though the company manages to establish some generations of eucalyptus, the land will have lost its fertility in some decades. The company is in the business of creating moon landscapes by the year 2050 on some of the world’s most fertile land, when global food chains will be in severe stress anyway due to water scarcity, climate change and population growth.
Even if Stora Enso’s project created 30 thousand jobs, this would be small compared to the people whose livelihoods are negatively affected by it. The project affects 730 village communities that
have 3 million people directly affected by the project. There are 6 million people all together in the area and 50 million people in the province. (Global Responsibility Stakeholder Magazine 2011, page 19) As studies in Brazil have shown, it is seldom the dispossessed farmers that will gain employment by the forestry company (see eg. Kröger 2008). Eucalyptus, an Australian species, has no connection to the local people or ecosystems. What can people do when a foreign plant sucks up their water sources and prevents them from planting their own crops? People have no choice but to move out. We have already seen this happen eg. in Brazil and Uruguay, where expanding eucalyptus plantations have forced hundreds of thousands of former small & family farmers to live in urban poverty in fast growing cities. How will you fix the environmental damage caused by the eucalyptus plantations? Stora Enso, you fail to show any real evidence that you are fulfilling your responsibility and that your project is not harming the people and the ecosystem in Guangxi. We demand that the nature of Stora Enso’s land deals and tree planting project is exhaustively and independently reviewed and changed before any financier allows the Stora Enso investment to proceed.

The Red Forest Hotel filmmakers
info (at) redforesthotelthemovie.com
Phone (Finland) +358 41 720 6209
http://www.redforesthotelthemovie.com

Tervetuloa Land Grabs in the Global South – Current Challenges and Possible Solutions –keskustelutilaisuuteen Kepaan tiistaina 9.10. klo 14-16 (huom. aika).

Keskustelutilaisuudessa mosambikilaisen Justiça Ambiental-ympäristöjärjestön johtaja Anabela Lemos kertoo kuinka suuryritysten toiminta vaikuttaa paikallisyhteisöjen tilanteeseen Mosambikissa. Laajemmin aiheesta keskustelevat tutkija Markus Kröger Helsingin yliopistosta ja Maattomien Ystävien puheenjohtaja Otto Bruun. Ulkoasiainministeriön neuvonantaja Pekka Seppälä kertoo, miten Suomi pyrkii kehityspolitiikassaan ratkaisemaan maakaappauksiin liittyviä haasteita.

Tilaisuus järjestetään Kepan Dialogi-kokoushuoneessa ja on avoin kaikille. Ilmoittautumiset 8.10. mennessä jasenpalvelut (at) kepa.fi. Tilaisuus järjestetään englanniksi.

Kepan osoite: Töölöntorinkatu 2 A, 00260 Helsinki

24.4.2012 / Stora Enso Annual General Meeting, Helsinki

Hello, my name is Flavio Pazos and I come from Uruguay.

My country is a land of grasslands, with rich soils traditionally oriented to food production. I´m representing social organizations fighting against the expansion of monoculture tree plantations in Uruguay and in the world.

The promotion of large-scale fast-growing monoculture tree plantations by our governments started some years ago. Today these plantations occupy over one million hectares of land.

Throughout these years, tree plantations has destroyed our grasslands and aquifer replenishment areas, surrounded grazing lands, left populations in isolation and made any agricultural production almost impossible.

Montes del Plata, a joint venture created by Arauco and Stora Enso, owns almost two hundreds and fifty thousands hectares of land in Uruguay. Stora Enso is currently constructing one of the largest pulp mills in the world.  This mill is being built in southwest Uruguay, the centre of our country’s dairy industry. In a secret investment contract revealed last year, the national government has granted a series of exclusive and extraordinary benefits to Montes del Plata, to Stora Enso.

If Stora Enso has nothing to hide, why Stora Enso had signed a secret agreement with a confidential clause?

The benefits include the government’s pledge that it will permit the planting of one hundred thousand hectares of eucalyptus within a two hundred kilometers radius of the future mill.

To do this, the authorities will have to reclassify the soils on lands that up until now have served for the successful production of food. This move enormously benefits to Montes del Plata, since it will significantly cut transportation costs.

These are legal activities, but are social and environmental crimes.

Stora Enso is a world land grabber, in China, in Brazil and also in Uruguay. Stora Enso is destroying not only our land but our future. This company belongs to you.

So I have the duty to say that you are committing environmental and social crimes all over the World.

Just to have more Money. Just to produce more tissue paper. May be your tissue paper is useful to clean your hands. But it won’t help you to clean your consciousness. May be some day you will want to do that. In order to do that, you should now rethink what you are doing.

Tiedote 23.4.2012: Vapaa julkaistavaksi (sekä toimituksille tiedoksi ulkomaiset Suomessa olevat asiantuntijavieraat)

Maattomien ystävät: Stora Enson maakaappauksiin perustuva Kiinan tehdashanke jäihin

Stora Enson eukalyptuspuupeltojen leviäminen niin Kiinassa, Uruguyssa kuin Brasiliassa on viimeisen viiden vuoden aikana ollut laajasti kritiikin kohteena, niin ekologisista kuin ihmisoikeuksiin liittyvistä syistä. Yhtiö on korostanut julkisesti vastuullisuuttaan ja haluaan dialogiin.

”Yritys ei näytä ymmärtävän, että tyhjiä tai käyttämättömiä viljelyskelpoisia maita ei maailmassa enää ole. Ongelmat Brasiliassa ja Kiinassa ovat pienviljelijöitä syrjäyttävän puupeltoihin perustuvan liiketoimintamallin seurausta”, toteaa Maattomien ystävien puheenjohtaja Otto Bruun.

”Maakiistoihin liittyvät riskit ja konfliktit tekevät siitä inhimillisen tragedian lisäksi myös hyvin riskialtista liiketoimintaa. Aikaisemmat kokemukset uhkarohkeasta strategiasta Brasiliassa osoittavat että yhtiö ajautuu vakaviin kiistoihin kansalaisyhteiskunnan kanssa. Vaadimme Stora Ensoa välittömästi keskeyttämään eukalpytus-istutusten laajentamisen ja selvittämään riippumattomasti syrjäyttämiensä ihmisten kohtalot”, jatkaa Bruun.

Maattomien ystävien elokuvaohjaaja Mika Koskiselta saamien tietojen mukaan väkivaltaisuudet Kiinassa ovat jatkuneet ainakin vuoteen 2011 asti, toisin kuin yhtiön johto on esittänyt. Stora Enson tehdashanke Kiinassa vaatii jo hankittujen 90000 hehtaarin lisäksi 30000 hehtaaria lisämaata. Tämä johtaa väistämättä ihmisten syrjäyttämiseen viljelysmailtaan. Vain pienelle osalle syrjäytetyistä riittää töitä Stora Enson viljelyksiltä tai tehtaalta, tai kaupungeista ylipäätään. Kaikki riippumattomat selvitykset korostavat vääryyttä, viekkautta ja väkivaltaa käytetyn laajasti maanhankinnassa. Nopeasti levittäytyvät selluplantaasit vievät edellytykset tasa-arvoiselta kehitykseltä, josta myös Kiinan maaseudun köyhät hyötyisivät.

”Stora Enson ja sen tytäryhtiöiden maahankinta Kiinassa ja Brasiliassa täyttää tutkijoiden ja kansalaisjärjestöjen määrittelemät kriteerit maakaappaukselle. [1]  Tehdashanke on nyt laitettava jäihin ja on riippumattomasti selvitettävä, ovatko Stora Enson uudelleen neuvottelemat maasopimukset myöskään reiluja ja oikeutettuja” toteaa Bruun.

Tyytymättömyys Stora Enson toimien vaikutuksiin jatkuu myös Uruguayssa ja Brasiliassa. Maattomien ystävien vieraina Suomessa ovat parhaillaan Stora Enson Etelä-Bahian sellukonfliktialueelta Brasilian Maattomien Liikkeen MST:n Lucineia do Rosario ja Uruguayn World Rainforest Movement –järjestön Flavio Pazos.  Maattomien ystävät ry on 2008 perustettu demokraattisia maaoikeuksia ajava yhdistys, joka toimii yhteistyössä eri maiden kansalaisyhteiskuntien kanssa tarkoituksensa edistämiseksi.

Haastattelupyynnöt ja lisätietoa:

Otto Bruun, Maattomien ystävät ry, puheenjohtaja (otto.bruun@iki.fi / 040-7714170)

Lucineia do Rosario (haasteltavissa 23.4.-27.4. / yhteydenotot: Sini Ilmonen 050-4082355 sini.ilmonen@maanystavat.fi)

Flavio Pazos (haastateltavissa 25.4. asti, yhteydenotot Otto Bruun, ks. yllä)

Hyvä keskustelu ja raportti A-studiossa.

Valitettavasti Stora Enso -raporttiin oli tullut asiavirhe. Väkivaltaisuudet eivät loppuneet Vanhasen puuttumiseen keväällä 2009, vaan ovat jatkuneet myös myöhemmin 2009 ja 2010. Sen jälkeen tietoa on ollut vaikea saada, koska lakimies Yang Zaixin vangittiin 13.6.2011.

Stora Enso ei aloittanut tutkimuksia oma-aloitteisesti, vaan vasta kun lakimies Yang Zaixin pahoinpideltiin ja hän kutsui Helsingin Sanomat alueelle huhtikuussa 2009.

Pääministeri Matti Vanhanen kommentoi HS 27.04.2009

Pen Shanin väkivaltaisuudet tapahtuivat heinakuun lopussa 2009 suunnilleen samaan aikaan, kun Karvinen kävi alueella. 3 kuukautta Vanhasen kommentin jalkeen ja 3 kuukautta sen jalkeen kun Karvinen oli sanonut ettei risukaan ole väkivaltaisuuden arvoista.

Myohempia raportoituja vakivaltaisuuksia ja maa-kiistoja löytyy jopa Stora Enson omilta sivuilta vuosiraporteista vuosilta 2010 ja 2011, jotka käsittelevät vuosia 2009 ja 2010. Ne eivat ole loppuneet.

Alueen suuruuden vuoksi on myos oletettavaa etta julkisuuteen on tullut vain pieni osa.

Lisatietoa myos www.redforesthotelthemovie.com, jossa taustaa tapahtumille ja linkit osioista ja Hesarista seka Stora Enson sivuilta.

Ilman Yang Zaixinia Stora Enso ei olisi kaynyt sopimuksiaan lapi ja ne olisivat nykyistakin huterammalla pohjalla. Kiitokseksi Jouko Karvinen voisi soittaa tutuilleen Guangxin paikallishallinnon ylimpaanjohtoon ja vedota Yang Zaixinin vapauttamiseksi. Perustella silla etta vangittuna pitaminen aiheuttaa liikaa negatiivista julkisuutta projektille, yhtiölle ja Suomelle.

Jouko Karvisen huomiot elokuvasta jätän omaan arvoonsa.

Ministeri Hautalalle toivotan fantastista matkaa. Stora Enson vieraana tuskin mitään negatiivista löytyy – viitaten Pekka Haaviston taannoiseen matkaan Brasiliaan Stora Enson vieraana.

Mika Koskinen
Punaisen Metsan Hotelli

Stora Enson viestintäjohtaja Kirsi Seppäläinen arvosteli yhtiön
toiminnasta tehtyä Punaisen metsän hotelli -dokumenttielokuvaa tällä
palstalla (25.1.). Elokuva kertoo Stora Enson
Kiinassa tekemiin maakauppoihin liittyvästä väkivallasta ja
toimittajien työn hankaloittamisesta.

Stora Enson viestintäjohtajana Kirsi Seppäläinen luonnollisesti
selittelee työnantajansa toimia aivan kuin kyseessä olisivat
yksittäiset rikkeet. Ottaen huomioon, että Stora Ensolla on
vastaavanlaisia ongelmia useammalla mantereella, tästä ei voi olla
kyse.

Nämä ongelmat osoittavat, että Stora Enso ei ole globaalissa
strategiassaan valmistautunut paikallisiin ongelmiin. Suomessa tämä
valmistautumattomuus synnytti esim. Kemijärven massaliikkeen.

Vaikka Mika Koskisen Punaisen metsän hotelli -dokumentin kuvaama Stora
Enson maanhankintaan liittyvä väkivalta edustaisi vain vähäistä määrää
vuokrasopimuksista, on se silti todellista. Se osoittaa, että Stora
Enso on turvautunut yhteistyökumppaneihin, jotka ovat valmiita
käyttämään
arveluttavia menetelmiä.

Maanhankinnassaan Stora Enso on toiminut piittaamatta paikallisesta
lainsäädännöstä muuallakin. Esimerkiksi Brasiliassa sekä
maauudistusviranomaiset että oikeusistuimet ovat tuominneet Stora
Enson ja sen yhteistyökumppanit niin maanhankintaan kuin sademetsien
hakkuuseen liittyvistä rikkeistä.

Vaikka tilanne Kiinassa olisi parantunut – tai parantumassa,
kirjoittaahan Kirsi Seppäläinen yhtiön vasta neuvottelevan parhaillaan
lainmukaisista sopimuksista – Stora Enso on toiminut Kiinassa ja
maailmalla hyvin kyseenalaisin keinoin.

Eräiden elokuvassa esiintyvien henkilöiden osalta tilanne ei
todistettavasti ole parantunut. Pahoinpideltyjen kyläläisten oikeuksia
ajanut lakimies Yang Zaixin on yhä vangittuna. Human Rights Watch on
tunnustanut lakimies Yangin poliittiseksi vangiksi.

Stora Enso voisi halutessaan maksaa korvauksia väkivaltaisuuksissa
loukkaantuneille ja kuolleiden omaisille, käyttää arvovaltaansa
lakimies Yang Zaixinin vapauttamiseksi ja siirtyä pois
monokulttuuriplantaaseista luonnon monimuotoisuutta edistäviin
pienviljelymalleihin.
Näin yritys ei kuitenkaan ole tehnyt.

Taru Salmenkari
Maattomien ystävät

Noora Ojala
Maan ystävät