Näkökulmia Kiinasta, Brasiliasta ja Suomesta 16.11.

Suomalaiset tulee! Metsäteollisuutemme tietotaito ja planeetan ekosysteemit. Näkökulmia Kiinasta, Brasiliasta ja Suomesta Ke 16.11. klo 15-17.

Suomi on noussut metsäteollisuuden edelläkävijäksi maailmalla, ja metsäteollisuudella on valtava merkitys maamme taloudelle. Metsäyhtiöiden siirtyminen globaaleiksi vaikuttajiksi ei ole sujunut ongelmitta: sellu-ja paperihankkeet Etelän maissa ovat herättäneet voimakasta vastustusta erityisesti ympäristövaikutustensa ja maakonfliktien vuoksi. Metsänhoito on muokannut voimakkaasti suomalaista maisemaa.

Millainen on metsäteollisuuden rooli ja vaikutusvalta Suomessa ja maailmalla?
Mitä metsät meille antavat, ja mitä pitäisi tehdä ilmastonmuutoksen edetessä?
Miten suomalaiset ja suomen metsät ovat muuttuneet teollistumisen myötä ja miten kehitys näkyy maailmalla? Metsäteollisuusyritykset puhuvat kestävän kehityksen puolesta ja sanovat olevansa oppimassa ulkomailla – mitä ja mistä voisimme oppia ulkomailta planeettamme pelastamiseksi?

Keskustelemassa tietokirjailija Risto Isomäki, joka on esittänyt ilmastonmuutokseen ratkaisuja, kuten suurten, ruokaa tuottavien puiden istuttamista. Valokuvataiteilija Sanni Seppo on teoksissaan puolustanut metsien kulttuurisia ja henkisiä arvoja ihmisille. Tutkijatohtori Markus Kröger on perehtynyt suomalaisyritysten selluhankkeisiin Etelä-Amerikassa. Toimittaja ja tietokirjailija Hanna Nikkanen sai tänä vuonna Valtion tiedonjulkistamispalkinnon tutkivasta journalismista ja teoksestaan Viaton imperiumi – Kolme kertomusta suomalaisesta yritysvastuusta. Keskustelun lomassa nähdään otteita Mika Koskisen Punaisen metsän hotelli -elokuvasta, joka käsittelee Stora Enson eukalyptusplantaaseja Etelä-Kiinassa ja saa Suomen ensi-iltansa Lens Politica-festivaalilla 17.11.

Keskiviikkona 16.11. klo 15-17 Helsingin yliopiston päärakennus, AUD XII. Unioninkatu 34, 3. krs.

http://www.redforesthotelthemovie.com/

http://www.lenspolitica.net/

About these ads

One Response to “Näkökulmia Kiinasta, Brasiliasta ja Suomesta 16.11.”

  1. KORPI Says:

    Tässäpä aiheeseen sopiva katkelma M.Rautavuoren ja Kosti Karakosken kirjoittamasta kansakoulun oppikirjasta “Maanpuolustus. Maanpuolustuksen opetuksen käsikirja” (WSOY, Helsinki 1939), s. 27

    ISÄNMAAN HISTORIAA MAANPUOLUSTUSHENGESSÄ

    Esi-isämme vapaina Suomenniemellä ja heidän naapurinsa

    Toistatuhatta vuotta sitten, jolloin maatamme vielä kauttaaltaan peitti kohiseva korpi, ja nykyistä vuolaammat virrat vyöryttelivät vesiään kohti merta, saapui Suomen suku vuosisataisen vaelluksensa päätettyään siihen maahan, jonka kansojen Jumala oli sille asuttavaksi määrännyt. Siihen, missä synkkä metsä aukeni siintäväksi järven seläksi, ja vihreä koivikko reunusti rantaa, pysähtyi vaeltaja, kaivoi kontistaan terävän kirveen, ja kohta makasivat metsän valtiaat maassa ja kaski odotti siementä. Uutuuttaan hohtava salvos kohosi koivikon laitaan, karjan kellot kalkattivat metsässä, ja riistamailta kuului Penin kimakka haukku. Vuosituhantinen suomalainen viljelys Suomenniemellä oli alkanut.

    Samalla alkoi myös vuosisatainen taistelujen sarja. Kademielin väijyi hintelä lappalainen uuden tulokkaan puuhia, mutta miehen leveät hartiat lienevät jo kaukaa tehneet vaikutuksensa. Matala varsi entistäänkin kumarampana väistyi alkuasukas pohjoisemmaksi väkevän korvenraivaajan tieltä. Epäluuloisena seurasi kontio oudon miehen jälkiä ansapoluilla ja kiukkuisesti viheltäen kääntyi metsän suojaan. Liekö aavistanut, että he vielä monet kerrat saisivat verisessä syleilyssä maistaa toistensa väkevää kouraisua? Vihamielisenä kuunteli jylhä kuusikko korvenraivaajan kirveeniskuja, mutta väistyttävä oli senkin niiden tieltä. Katkera taistelu oli syntynyt koskemattoman luonnon ja Suomen miehen välillä.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s


Follow

Get every new post delivered to your Inbox.

%d bloggers like this: